puro

Mukana virtavesien hoitotyössä

Viimeisten vuosikymmenien aikana Suomen 30 lohijoesta lähes kaikki tuhottiin lähinnä jokien patoamisten takia, lukuun ottamatta Tornion ja Simojokea. Saman kohtalon kokivat myös lukuisat meritaimenjoet ja purot. Meritaimenen lisääntymisen kannalta avainasemassa olevat purot perattiin maa-ja metsätalouden tarpeisiin. Kun lohien ja taimenten pääsy lisääntymisalueille estettiin, niin sen jälkeen turvauduttiin istutuksiin, jotka olivatkin varsin menestyksekkäitä useita vuosikymmeniä. 2000-luvun aikana istutusten tuotto romahti mahdollisesti Itämeren muutosten ja emolohien laitostuneen geeniperimän takia. On tunnettu fakta, että luonnossa syntyneet poikaset kestävät Itämeren muuttuneita olosuhteita kasvatettuja sisariaan huomattavasti paremmin. Tästä syystä virtavesien kunnostus on ensiarvoisen tärkeää jalokalojen tulevaisuuden kannalta

Kymi Fishing Oy on ollut voimakkaasti mukana virtavesien hoitotyössä. Kunnostusrahaa on kerätty Virtavesien hoitoyhdistykselle eli Virholle järjestämällä kalapäivä Kymijoella yhdessä Kalamies.comin kanssa KMC:n järjestämällä huutokaupalla. Päivän tuotot käytettiin lyhentämättömänä Virhon toimintaan. Lisäksikevään perinteisen Kymi Fishing Openin kolmas päivä oli vuonna 2014 nimeltään Kalamies.com Open, jonka tapahtuman tuotot lahjoitetaan suoraan Kymijoen villi lohi-ja taimenen toimintaan.  

Kymijoen villi lohi-ja taimen on vapaaehtoisista koostuva ryhmä jonka "perustajana" ja puuhamiehenä on Kymi Fishing Oy:n Kari Lossi. Ryhmän tavoitteena on lisätä Kymijoen ja Suomenlahden lohien ja taimenien luontaista lisääntymistä. Kymijoen villi lohi- ja taimen ryhmän kunnostuskohteita ovat tähän mennessä olleet:

Suuroja, Kotka

Ryhmän ensimmäinen kunnostuskohde oli Korkeakoskeen patojen alapuolelle laskeva Suuroja. Suuroja on lyhyehkö pääosin perattu puro, mutta alueella on säilynyt myös upeita perkaamattomia alueita. Puro soveltuu kunnostuskohteeksi erinomaisen sijaintinsa, sekä optimaalisen kokonsa takia.
Suurojan kunnostukset taimenen lisääntymisalueiksi aloitettiin vuonna 2013 ja saatettiin päätökseen kesällä 2014. Ensimmäiset taimenten kutukuopat havaittiin uusilla soraikoilla jo syksyllä 2013. Kunnostetuille alueille tehtiin kuitenkin mätirasia istutuksia riittävän suuren vuosiluokan turvaamiseksi. Rasioita laitettiin 10 kpl, joissa mätijyviä on noin 6000 kpl. Syksyllä sähkökalastuksissa nähdään, että kuinka poikaset ovat selvinneet. Kunnostukset kustansi Kaakkois -Suomen ELY-keskus ja Rapala rahasto.

View the embedded image gallery online at:
http://www.kymifishing.fi/virtavesien-kunnostus#sigFreeId158aeb423b

Gammelbackan puro, Porvoo

Hyvä kalastusmatkailuyrittäjä pitää huolta siemenperunoistaan myös oman "reviirinsä" ulkopuolella. Porvoon joen suistoon laskeva Gammelbackan puro kunnostettiin nopealla tempolla kevään 2014 aikana. Gammelbackan puro on perattu niin kuin lähes kaikki Suomalaiset purot. Pituutta purolla on noin 7 km. Puroa kunnostettiin noin kahden kilometrin matkalla ja Kiviainesta upotettiin uomaan hulppeat 450 tonnia. Keväällä puroon laitettiin myös Ingarskilan kantaa olevia taimenen mätiä. Kunnostuksien budjetti oli noin 10 000 €. Rahoittajana oli Porvoon kaupunki, Porvoon kalastusalue ja Rapala rahasto.

View the embedded image gallery online at:
http://www.kymifishing.fi/virtavesien-kunnostus#sigFreeId40d6043f2b

Ratakoski (Huumanhaara), Kotka

Huumanhaara on Siikakosken haaran sivujoki. Haarassa on muutama maukas poikastuotanto alue, joista Ratakoski on yksi. Kesällä 2013 Ratakosken silta saneerattiin ja koko koski perattiin väliaikaisesti. Alueelta puuttui tyystin kutuun soveltuva soraikko ja saimmekin puhuttua massiivisen soraistuksen Ratakosken niskalle siltaremontin yhteyteen. Heti ensimmäisenä syksynä uusilla soraikoilla havaittiin runsasta kututoimintaa. Soraistuksen kustansi Kaakkois-Suomen ELY-Keskus.